30 VUOTTA AFASIAN TUTKIMUSTA SUOMESSA
Kirjoittaja: Anu Klippi, professori, Helsingin yliopisto
Yhdistykselle oli aikanaan tarve, koska afasian kuntoutukseen paneutunut puheterapeutti Leena Salonen oli saanut kutsun Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen apuvälineprojektiin. Hän halusi kehittää afasiatutkimusta, ja koska puheterapeuteista oli jo tuolloin pulaa, tietokoneavusteisesta afasiakuntoutuksesta voisi olla apua.
Taustalla oli toinenkin käytännöllinen tarve. Leena Salonen oli neuvotellut IBM:n ja muutamien muiden tietokoneyritysten kanssa siitä, että hän saisi lahjoituksena tietokoneita tietokoneavusteisen afasiaterapian kehittämistä varten. Laitteita ei kuitenkaan voitu lahjoittaa yksityiselle henkilölle, vaan tarvittiin yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys, joka voisi ottaa lahjoitukset vastaan. Ajatus tietokoneavusteisesta afasiaterapiasta oli huomattavan edistyksellinen 30 vuotta sitten, sillä tuolloin henkilökohtaisia tietokoneita ei vielä ollut juurikaan käytössä.
Leena Salonen kokosikin afasiatutkimuksesta kiinnostuneen pienen porukan, ja aivan joulun alla, 21.12.1985, pidettiin yhdistyksen perustava kokous, jossa olivat läsnä Leena Salonen, Matti Lehtihalmes, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka ja Anu Klippi. Sääntöihin kirjattiin yhdistyksen tarkoitukseksi muun muassa: …” yhdistys suunnittelee, toteuttaa ja tukee afasian kuntoutusta ja afasian tieteellistä tutkimusta ja järjestää tällaiseen tutkimukseen liittyviä neuvottelu- ja koulutustilaisuuksia.” Tätä tarkoitustaan yhdistys on toteuttanut järjestämällä lähes joka vuosi koulutustilaisuuden tai kaksi. Lisäksi yhdistys on monilla muillakin tavoilla tukenut afasiatutkimusta Suomessa.
Yhdistyksen koulutusmalli syntyy
Yhdistyksen jäsenmäärä ei ole koskaan kasvanut kovin suureksi, mutta yhdistyksen järjestämät koulutustilaisuudet ovat olleet varsin suosittuja aikuisneurologisten potilaiden parissa työskentelevien puheterapeuttien keskuudessa. Aivan alkuvuosina koulutustilaisuuksia ei vielä järjestetty, mutta jo vuonna 1989 Töölön sairaalassa pidettiin tilaisuus, jossa ruotsalaiset puheterapeutit kertoivat afasiaprojekteistaan ja -tutkimuksistaan. Istuimme Marskin salissa ja kuuntelimme kiinnostuneina ruotsalaisten afasiaterapeuttien tutkimusintressejä.
Tämä tilaisuus viitoitti tulevaa. Kehitimme koulutusmallin, jossa halusimme välittää tietoa alan suomalaisesta tutkimuksesta kliinistä työtä tekeville kollegoille. Pidimme kuitenkin ehdottoman tarpeellisena saada myös kansainvälisiä tutkijoita Suomeen kertomaan meneillään olevista aikuisneurologisen tutkimuksen virtauksista. Useina vuosina järjestimmekin peräti kaksipäiväisen koulutuksen, jossa ensimmäinen päivä pidettiin suomeksi kotimaisin voimin, ja toisena päivänä kouluttajana oli kansainvälinen huippututkija.
Kansainvälisten tutkijoiden vierailut ovat merkittävästi edistäneet alan uusien virtausten ja tuoreimman tutkimustiedon leviämistä Suomessa. Olemme myös ylpeitä siitä, että kansainväliset huippututkijat ovat aina vastaanottaneet saamansa kutsun. Vierainamme ovat olleet muun muassa professori Jeri Logeman (Northwestern University, USA), joka puhui aikuisten dysfagiasta ja sen kuntoutuksesta (1990), professori Raymond Kent (University of Wisconsin), jonka aihe oli ”Motor speech disorders” (1992), professori Andrew Kertesz (University of University of Western Ontario), joka luennoi otsikolla ”Neurobehavioral aspects in Aphasiology” (1993) ja professori Wendy Best (University College, London) vuonna 2013.
Yhdistyksen 20-vuotisjuhliin kutsuttiin puhujiksi professori David Howard (University of Newcastle) ja professori Audrey Holland (University of Arizona) luomaan katsausta afasiaterapian uusista suuntauksista. Itse asiassa professori Audrey Holland oli ollut vieraanamme ensimmäisen kerran jo vuonna 1991 puhumassa pragmaattisesta afasiaterapiasta.
Lisäksi olemme saaneet vieraaksemme monia alan kärkitutkijoita kertomaan omista tutkimuksistaan, kuten filosofian tohtori Sally Byng Lontoosta (1996), apulaisprofessori, filosofian tohtori Alison Ferguson, Australiasta (1999), professori Aura Kagan Kanadasta (2002) ja filosofian tohtori Katerina Hilari Lontoosta (2014). Yhdistys sai myös tilaisuuden järjestää kolmannen pohjoismaisen afasiakonferenssin aiheena ”Aphasia rehabilitation today and in the future”, joka pidettiin Kalastajatorppalla kesäkuussa 2011.
Pääpuhujina olivat professori Chris Code (University of Exeter), professori Friedemann Pulvermüller (University of Cambridge), professori Ray Wilkinson (University of Manchester) ja filosofian tohtori. Ingrid Aichert (EKN, Klinikum Bogenhausen) sekä puheterapeutti Leena Salonen (Helsingin yliopisto).
Yhdistys jakaa stipendejä ja apurahoja
Täydennys- ja jatkokoulutuksen lisäksi yhdistys on toteuttanut muita yleishyödyllisiä tehtäviään. Yhdistys on lahjoittanut kirjoja Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen kirjastoon. Se antoi aikoinaan tietokoneita lainaksi alan tutkijoille, kun henkilökohtaiset tietokoneet olivat vielä harvinaisia ja kalliita.
Yhdistys on jakanut myös kongressimatka-apurahoja jäsenilleen, ja se on palkinnut jäseniään stipendeillä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon valmistumisesta. Tänäkin vuonna jaamme jäsenistölle hakemuksesta kongressimatka-apurahoja, mikäli hakija esittelee omaa tutkimustaan jossakin alan tieteellisessä kokouksessa.
Yhdistyksen vuosikokouksissa on nautittu hyvä illallinen, tavattu kollegoita ja kuunneltu useimmiten myös vuosikokousesitelmä ajankohtaisesta aiheesta.
Yhdistyksen toimijat
Yhdistyksen jäsenet ja hallituksen jäsenet ovat olleet uskollisia yhdistykselle. Puheenjohtajia on ollut neljä: Leena Salonen vuosina 1985–1992, Matti Lehtihalmes vuosina 1992–1997, Sanna Tarpila vuosina 1997–1998 ja Anu Klippi vuodesta 1998 alkaen. Sihteeritkin ovat vaihtuneet harvoin: Anu Klippi toimi sihteerinä vuosina 1985–1998, Riitta Vartiainen vuosina1998–2015 ja Antti Ahvenainen vuodesta 2015 alkaen.
Taloudenhoitajana on toiminut ansiokkaasti koko yhdistyksen olemassaolon ajan Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka. Hallituksen muut jäsenet ovat olleet suunnittelemassa ja järjestämässä koulutustilaisuuksia ja muuta toimintaa.
Yhdistys tukee tutkijoita ja välittää tietoa
Pääasiasiallisesti aikuisneurologisten potilaiden parissa työskentelevien puheterapeuttien määrä ei ole Suomessa kovin suuri. Olemme arvioineet, että luku olisi noin 150–200. Alan logopedinen tutkimus on kehittynyt valtavasti näiden 30 vuoden aikana. Myös alaa sivuava neurologinen, neuropsykologinen ja neurotieteellinen tutkimus on edennyt isoin harppauksin. Tutkimusmetodit ovat kehittyneet, ja tiedämme yhä enemmän aivojen ja kielen yhteydestä, ihmisten välisestä sanallisesta ja ei-sanallisesta vuorovaikutuksesta, kielen käytöstä erilaisissa konteksteissa ja näyttöön perustuvasta puheterapiasta. Kliinisessä työssä toimivat puheterapeutit tuovat usein esille sen, että tieteellisen kirjallisuuden seuraamiseen ei jää riittävästi aikaa. Yhdistyksellä on siis edelleen tehtävänsä alan uuden tutkimustiedon välittäjänä ja tutkimuksen tukijana. Yhdistys toivottaa mielellään uusia jäseniä tervetulleiksi toimintaansa. Aikuisneurologiaan ja afasiologiaan liittyviä pro gradu -tutkielmia valmistuu jatkuvasti, ja toivommekin, että nuoret tutkijat löytävät yhdistyksemme. Verkkosivuillamme on tietoa yhdistyksestä.
Sivuilta löytyy tietoa myös jäseniksi hakeville:
Kieli, aivot ja kielen häiriöt
Haluan lopuksi vielä kertoa ennakkotietona, että mahdollisesti jo tämän vuoden puolella saamme painoon suomenkielisen oppi- ja tietokirjan nimeltään ”Kieli, aivot ja kielen häiriöt” (Klippi, A., Korpijaakko-Huuhka, A., Lehtihalmes, M. & Rautakoski, P., toim.). Kirja koostuu toimittajien ja muiden alan tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista. Artikkeleita on yhteensä 26 kappaletta. Kirjoittajista suurin osa on myös yhdistyksen jäseniä. Näin yhdistyksen jäsenet tekevät alaa ja sen uusinta tutkimusta tunnetuksi puheterapeuteille ja laajemmallekin yleisölle. Tämän vuoden juhlaseminaarin (6.11.2015) otsikko on ”Aikuisneurologisen puheterapian nykytilanne – uusia ratkaisuja etsimässä”.
KUVA
Anu Klippi.pdf
KUVATEKSTI: Puheterapeutti Leena Salonen ohjaa tietokoneavusteista afasiakuntoutusta. Kuva on otettu yhdistyksen perustamisvaiheessa.
Artikkeli on julkaistu Puheterapeutti -lehdessä:
Klippi, A. (2015). 30 vuotta afasian tutkimusta Suomessa. Puheterapeutti 3, 14-15.